Itsepalveluhotelleista ja asuntovaunuista kannattaa ottaa vinkkejä omaan pieneen asuntoonsa!
Jos katsoo muutamia itsepalveluhotelleja kuten http://www.omena.com tulee mieleen, että nehän ovat näppäriä. Jos mittailee huoneen tai kylpyhuoneen kokoa niin yhtenä merkittävä piirteenä on niiden pienuus, mutta eihän ne siltä kuitenkaan tunnu. Ne ovat jopa neljän hengen huoneita. Siivous niissä on monella tapaa helppoa. Kaikki asiat niissä on yritetty pelkistää.
Alankomaissa on avautunut myös uudenlainen konsepti. CitizenM hotelli joka aikoo levittäytyä muualle päin maailmaa, mutta tuskin Suomeen. Seuraavassa videossa kerrotaan hotellin tarina. Philips Simplicity tapahtumassa on myös esitelty konseptia.
Asuntovaunuissa on myös mielenkiintoisia ratkaisuja joiden soveltamista ja ideointia kannattaisi miettiä omaan kämppään esimerkiksi säilytystilojen ja hyllyjen suhteen. Airstream on tehnyt vuosikymmeniä asuntovaunuja. Yksi mielenkiintoisin niistä on pienin Basecamp. Googleen kannattaa laittaa hakusanana asuntoautot, asuntovaunut tai retkeily.
sunnuntai 25. marraskuuta 2007
sunnuntai 9. syyskuuta 2007
Kuinka löydät tavarasi?
Jos säilytystilaa on niukasti, niin pitäisi tavaroita olla vähän ja tällöin tavarat löytyy helposti. Näinhän sen pitäisi olla, mutta ei monesti ole. Säilytystilan käydessä vähiin joutuu erilaiset tavarat erilaisiin soppeihin ja monesti tästä seuraa, ettei tavaroiden löytäminen ole enää niin helppoa.
Löytämisen helpottamiseksi voi käyttää värejä, läpinäkyviä hyllyjä tai säilytyslaatikoita. Voi myös keksiä erilaisia muistisääntöjä, mitä on laittanut mihinkin. Jos haluaa pitää erilaisia kirjoja ja paperia erityisen paljon kämpässä niin kannattaa laittaa esim. taulukkolaskentaohjelmaan mitä on missäkin. Itse olen mennyt tässä niin pitkälle, että minulla on jokaisessa hyllyssä ja laatikossa pieni kirjaimen ja numeron yhdistelmä. Kirjan kertoo missä kaapissa kyseinen säilytettävä paperia tai tavara on noin yleispiirteiltään ja numero toimii sitten tarkempana tunnisteena. Nämä on sitten luetteloitu taulukkoon jota ylläpidän reaaliaikaisesti. Siinä lukee hyllyn tai laatikon koodi, mitä tuossa hyllyssä on, järjestysnumero ja milloin laatikkoa on katsottu viimeksi. Tällä viime mainitulla voin seurata, onko minulla täysin turhaa rojua tai paperia kämppä täynnä. Monesti kun joku asia on "hukassa" saan etsittyä sen taskumikron taulukkolaskentaohjelmasta muutamassa hetkessä. Toki tällainen vaatii itseltä melko järjestelmällistä luonnetta.
Papereiden tai lehtiartikkeleiden tallentamisen suhteen olen tullut siihen tulokseen, että kaikki kannattaa yrittää saada sähköisenä ja jos se ei onnistu niin vain tärkeimmät kannattaa tallentaa ja loput skannata tai valokuvata suoraan lehdestä. Monesti myös tärkeän jutun löytymiseen myöhemmin auttaisi lehden nimi, sivunumero ja jutun sisältö hakusanoilla tallennettuna. Monesti on myös hyvä huomata, että kirjastoissa on varsin kattavat viitehakusanat eli voit etsiä sieltä hyvin helposti artikkelitietokannasta sanomalehtesikin sisältöä. Nettilehdet ovat tässä tapauksessa myös erittäin näppäriä. Varmaan pitää korostaa, että joudun itse tekemisiin melko huomattavia paperi- ja tietomäärien kanssa ja tämän vuoksi hommat pitää olla melko pitkälle viritettyjä. Olen nähnyt elämässäni pari kertaa vanhemman ihmisen jolla on lehtiä "tallessa" 30-40 vuoden aikajänteeltä ja mitään niistä kansioista ja kasoista ei välttämättä löydy, jos asiaan ei ole todella paljoa panostettu esimerkiksi laittamalla kaikki kansioon.
Löytämisen helpottamiseksi voi käyttää värejä, läpinäkyviä hyllyjä tai säilytyslaatikoita. Voi myös keksiä erilaisia muistisääntöjä, mitä on laittanut mihinkin. Jos haluaa pitää erilaisia kirjoja ja paperia erityisen paljon kämpässä niin kannattaa laittaa esim. taulukkolaskentaohjelmaan mitä on missäkin. Itse olen mennyt tässä niin pitkälle, että minulla on jokaisessa hyllyssä ja laatikossa pieni kirjaimen ja numeron yhdistelmä. Kirjan kertoo missä kaapissa kyseinen säilytettävä paperia tai tavara on noin yleispiirteiltään ja numero toimii sitten tarkempana tunnisteena. Nämä on sitten luetteloitu taulukkoon jota ylläpidän reaaliaikaisesti. Siinä lukee hyllyn tai laatikon koodi, mitä tuossa hyllyssä on, järjestysnumero ja milloin laatikkoa on katsottu viimeksi. Tällä viime mainitulla voin seurata, onko minulla täysin turhaa rojua tai paperia kämppä täynnä. Monesti kun joku asia on "hukassa" saan etsittyä sen taskumikron taulukkolaskentaohjelmasta muutamassa hetkessä. Toki tällainen vaatii itseltä melko järjestelmällistä luonnetta.
Papereiden tai lehtiartikkeleiden tallentamisen suhteen olen tullut siihen tulokseen, että kaikki kannattaa yrittää saada sähköisenä ja jos se ei onnistu niin vain tärkeimmät kannattaa tallentaa ja loput skannata tai valokuvata suoraan lehdestä. Monesti myös tärkeän jutun löytymiseen myöhemmin auttaisi lehden nimi, sivunumero ja jutun sisältö hakusanoilla tallennettuna. Monesti on myös hyvä huomata, että kirjastoissa on varsin kattavat viitehakusanat eli voit etsiä sieltä hyvin helposti artikkelitietokannasta sanomalehtesikin sisältöä. Nettilehdet ovat tässä tapauksessa myös erittäin näppäriä. Varmaan pitää korostaa, että joudun itse tekemisiin melko huomattavia paperi- ja tietomäärien kanssa ja tämän vuoksi hommat pitää olla melko pitkälle viritettyjä. Olen nähnyt elämässäni pari kertaa vanhemman ihmisen jolla on lehtiä "tallessa" 30-40 vuoden aikajänteeltä ja mitään niistä kansioista ja kasoista ei välttämättä löydy, jos asiaan ei ole todella paljoa panostettu esimerkiksi laittamalla kaikki kansioon.
Kaikkea kaiken sisälle?
Hyllyt ja kaapit ovat pienessä asunnossa asujalle tärkeitä kapistuksia. Niiden laatuun ja käytännöllisyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Monesti kun tiettyä kaappia tai hyllyä ei löydy huonekalukaupasta, niin kannattaa selvittää mihin hintaa huonekalupuuseppä tekisi sinulle kämppääsi juuri haluamasi tai sinun kanssa yhdessä suunnittelemasi hyllyn tai kaapin yms. Laatu on puusepän tekemissä hyllyissä yleensä reippaasti parempi kuin tusinatavarassa, olkoon tusinatavara sitten kuinka kallista tahansa. Puusepältä saat juuri sitä mitä haluat. Monesti puusepän kommentteja kestävyydestä ja toimivuudesta kannattaa kuunnella. Eikä puusepät loppujen lopuksi ole edes kovin kalliita. Itse olen yllättänyt muutaman puuseppien hintatasosta omassa kotikaupungissani ja laatu on erinomaista.
Hyllyjen ollessa täysiä kannattaa miettiä löytyisikö muista huonekaluista säilytystiloja. Pöydän sisään saa siis lautaset ja muut ruokailuastiat laittamalla pöydän alle laatikostot. Näin pöytä saa yhden ulottuvuuden lisää ja laatikostoja ei pöydän alle huomaa kukaan. Kirjoituspöydän alle kannattaa miettiä myös erilaisia säilytystiloja, jos se on vain mahdollista tai ostaa sellainen pöytä joka sopii pieneen tilaan. Pöydän päällys kannattaa pitää tyhjänä, koska mikään ei ärsytä vähintään alitajuisesti niin paljoa kuin täysi pöytä. Jakkaroiden ja sohvajakkaroiden sisälle on mahdollista myös laittaa esimerkiksi kirjoja tai muuta vähän pidemmän ajan säilytyksessä olevaa tavaraa. Nojatuolin alla voi olla suhteellisen suurikin tila täysin käyttämättä, samoin sohvan. Näiden kohdalla kannattaa miettiä jo hankintavaiheessa kuinka käytännöllisiä ne ovat.
Yksi perinteinen englantilainen nojatuoli vie koko kämpän tilan ja on esimerkiksi siivottaessa pahempi kuin panssarivaunu. Tokihan laiskanlinnasta ei kaikkia halua luopua, mutta toivottavasti siivoja on sama kuin laiskanlinnassa istuja. Sohvan alustan alle voi esimerkiksi tyhjiöpakattuna laittaa talvi- tai kesävaatteita. Jos omistat niin korkean kämpän, että voit nukkua parvella, niin kannattaa selvittää saisitko parvelle meneviin portaisiin säilytystilaa. Toki monesti parvelle mennään pelkästään tikkaita pitkin. Nekin on pieni, näppärä ja käytännöllinen ratkaisu.
Muutamia pidemmälle vietyjä ja hauskoja ideoita tavaroiden säilytyksestä löytyy esimerkiksi näiltä sivuilta: http://www.nobodyandco.it/
Monesti säilytyspaikoiksi jäävät erilaiset laatikot esimerkiksi rahanpuutteen vuoksi. Ne näyttävät yksistään varsin rumilta. Yksi hyvä kikka on ostaa tapettiliisteriä ja päällystää A4 paperilaatikot tai muuttolaatikot erilaisista lehdistä ottamillasi sivuilla. Teemat voivat vaihdella, mutta esimerkiksi sisustuslehdet, ulkomaankielisista lehdet tai jokin muu itseään kiinnostava teema muuttaa tylsät laatikot silmää miellyttäviksi. Kikka on erittäin halpa ja laatikot voivat olla värisilmästäsi ja tyylitajustasi riippuen varsin upeita. Laatikoita voi myös maalata.
Hyllyjen ollessa täysiä kannattaa miettiä löytyisikö muista huonekaluista säilytystiloja. Pöydän sisään saa siis lautaset ja muut ruokailuastiat laittamalla pöydän alle laatikostot. Näin pöytä saa yhden ulottuvuuden lisää ja laatikostoja ei pöydän alle huomaa kukaan. Kirjoituspöydän alle kannattaa miettiä myös erilaisia säilytystiloja, jos se on vain mahdollista tai ostaa sellainen pöytä joka sopii pieneen tilaan. Pöydän päällys kannattaa pitää tyhjänä, koska mikään ei ärsytä vähintään alitajuisesti niin paljoa kuin täysi pöytä. Jakkaroiden ja sohvajakkaroiden sisälle on mahdollista myös laittaa esimerkiksi kirjoja tai muuta vähän pidemmän ajan säilytyksessä olevaa tavaraa. Nojatuolin alla voi olla suhteellisen suurikin tila täysin käyttämättä, samoin sohvan. Näiden kohdalla kannattaa miettiä jo hankintavaiheessa kuinka käytännöllisiä ne ovat.
Yksi perinteinen englantilainen nojatuoli vie koko kämpän tilan ja on esimerkiksi siivottaessa pahempi kuin panssarivaunu. Tokihan laiskanlinnasta ei kaikkia halua luopua, mutta toivottavasti siivoja on sama kuin laiskanlinnassa istuja. Sohvan alustan alle voi esimerkiksi tyhjiöpakattuna laittaa talvi- tai kesävaatteita. Jos omistat niin korkean kämpän, että voit nukkua parvella, niin kannattaa selvittää saisitko parvelle meneviin portaisiin säilytystilaa. Toki monesti parvelle mennään pelkästään tikkaita pitkin. Nekin on pieni, näppärä ja käytännöllinen ratkaisu.
Muutamia pidemmälle vietyjä ja hauskoja ideoita tavaroiden säilytyksestä löytyy esimerkiksi näiltä sivuilta: http://www.nobodyandco.it/
Monesti säilytyspaikoiksi jäävät erilaiset laatikot esimerkiksi rahanpuutteen vuoksi. Ne näyttävät yksistään varsin rumilta. Yksi hyvä kikka on ostaa tapettiliisteriä ja päällystää A4 paperilaatikot tai muuttolaatikot erilaisista lehdistä ottamillasi sivuilla. Teemat voivat vaihdella, mutta esimerkiksi sisustuslehdet, ulkomaankielisista lehdet tai jokin muu itseään kiinnostava teema muuttaa tylsät laatikot silmää miellyttäviksi. Kikka on erittäin halpa ja laatikot voivat olla värisilmästäsi ja tyylitajustasi riippuen varsin upeita. Laatikoita voi myös maalata.
lauantai 1. syyskuuta 2007
Horisontin alapuolella?
Kuinka paljon asuntosi tavaroista on horisontin eli seisoessasi suorassa horisontin alapuolella ja kuinka paljon yläpuolella? Kuinka paljon on polvien alapuolella? Kuinka paljon on pään yläpuolella?
Jos asunnot käännettäisiin katto lattiaksi ja lattia katoksi huomattaisiin, että yleensä katon rajassa on paljon enemmän tilaa kuin lattialla. Monesti ahtaan kämpän ongelmana on, että liian suuri osa tavaroista on liian alhaalla. Tämä on sekä tilan käytön suhteen, mutta myös näkökentälle "ongelma". Näkökenttähän harvoin suuntautuu ylös ja näin ollen alhaalla olevat mahdollisesti liiat tavarat ovat aina myös näkökentässä ja ne alkavat ahdistaa tilanahtautena. Toisaalta tavaraa voi myös olla liikaa ja kun liikkuminen vaikeutuu esim. polvien kopisteluna erilaisiin esineisiin alkaa tila tuntua ahtaalta.
Hyllyillä tai kaapeilla katon rajassa saadaan melko mukavasti lisää säilytystilaa ilman, että kämppä tuntuu liian ahtaalta. Hyllyjen värit kannattaa olla esimerkiksi valkoisia tai tokihan hyllyillä voi myös piristää värien kautta. Liian hallitsevia värejä esimerkiksi mustia kaappeja katonrajaan ei kannata laittaa, koska tällöin perspektiivi alkaa supistumaan ja ahdistamaan. Tavarat alkavat tippu niskaan ja tila tuntuu pienemmältä.
Nyt varmaan moni ajattelee, että kuinkas 150 senttinen naisihminen saa tavaroita katonrajassa olevista kaapeista. Tikkaat - tukevat kokoontaittuvat rakennustikkaat ovat erityisen hyvä valinta tällaisissa tapauksissa. Tavaroiden pakkauksessa hyllyihin tai kaappeihin kannattaa myös katsoa ettei laita painavia tavaroita liian ylös vaan esimerkiksi vaatteita yms.
Kannattaa miettiä kaikkien huonekalujen ja kasvienkin suhteen voisiko niitä saada ylöspäin erilaisilla ratkaisuilla? Yleensä tilanahtaus korostuu esimerkiksi siivottaessa ja tällöin lattialla mahdollisimman vähäinen määrä tavaraa helpottaa monesti sekä itse siivousta että tilantuntua. Toinen vaihtoehto on laittaa lattialla olevien huonekalujen alle pyöriä jolloin asunnon muoto voi muuttua päivän mittaan ja askareiden mukaan.
Yksi vaihtoehto jota Suomessa ei ole kovinkaan paljoa näkynyt on seinälle taittuvat sängyt. Suomessa on luultavasti erittäin vähän ihmisiä jotka esimerkiksi nukkuisivat kokoontaitettavalla tai muuten kokoonmenevällä sängyllä. Parvisängyllä nukkuu jo varmasti paljon useampi ja korkeammassa kämpässä ne ovatkin mukavia. Japanissa on melko tavallista, että makuupaikka siivotaan päiväksi pois näkyvistä. Futonit toimivat kyllä Suomessakin. Sängy 100-140cm leveänä ja 170-220cm pitkänä vie kämpästä tilaa vähintään 2-3 neliötä. Toki on hyvä muistaa, että nukkuessa menee yleensä 1/3 osa päivästä.
Ajatuksen vuoksi tähän muutamia vaihtoehtoja perinteiselle sängylle: http://www.sitandsleep.co.uk/acatalog/05/kewb.html
Sänky, pöytä, sohva ja lepotuoli samassa.
Tämä ei välttämättä ole sängy:
http://www.animicausa.com/
Jenkeissä on melko paljon firmoja joista löytyy ns. Wall bed tyylisiä ratkaisuja eli seinälle tai kirjahyllyyn kaappiin nostettavia sänkyjä. Nähtävästi tilanahtaus ja tilan hinta ei ole Suomessa vielä tarpeeksi korkea tämän tyylisille ratkaisuille http://www.parkerandmorgan.com/ ja vielä monipuolisempia ratkaisuja http://www.designandcomfort.com/multi/multi.html
Ruotsissa on ainakin yksi joka tällaisia ratkaisuja toimittaa, mutta tällä hetkellä en löydä sitä linkkiä.
Jos asunnot käännettäisiin katto lattiaksi ja lattia katoksi huomattaisiin, että yleensä katon rajassa on paljon enemmän tilaa kuin lattialla. Monesti ahtaan kämpän ongelmana on, että liian suuri osa tavaroista on liian alhaalla. Tämä on sekä tilan käytön suhteen, mutta myös näkökentälle "ongelma". Näkökenttähän harvoin suuntautuu ylös ja näin ollen alhaalla olevat mahdollisesti liiat tavarat ovat aina myös näkökentässä ja ne alkavat ahdistaa tilanahtautena. Toisaalta tavaraa voi myös olla liikaa ja kun liikkuminen vaikeutuu esim. polvien kopisteluna erilaisiin esineisiin alkaa tila tuntua ahtaalta.
Hyllyillä tai kaapeilla katon rajassa saadaan melko mukavasti lisää säilytystilaa ilman, että kämppä tuntuu liian ahtaalta. Hyllyjen värit kannattaa olla esimerkiksi valkoisia tai tokihan hyllyillä voi myös piristää värien kautta. Liian hallitsevia värejä esimerkiksi mustia kaappeja katonrajaan ei kannata laittaa, koska tällöin perspektiivi alkaa supistumaan ja ahdistamaan. Tavarat alkavat tippu niskaan ja tila tuntuu pienemmältä.
Nyt varmaan moni ajattelee, että kuinkas 150 senttinen naisihminen saa tavaroita katonrajassa olevista kaapeista. Tikkaat - tukevat kokoontaittuvat rakennustikkaat ovat erityisen hyvä valinta tällaisissa tapauksissa. Tavaroiden pakkauksessa hyllyihin tai kaappeihin kannattaa myös katsoa ettei laita painavia tavaroita liian ylös vaan esimerkiksi vaatteita yms.
Kannattaa miettiä kaikkien huonekalujen ja kasvienkin suhteen voisiko niitä saada ylöspäin erilaisilla ratkaisuilla? Yleensä tilanahtaus korostuu esimerkiksi siivottaessa ja tällöin lattialla mahdollisimman vähäinen määrä tavaraa helpottaa monesti sekä itse siivousta että tilantuntua. Toinen vaihtoehto on laittaa lattialla olevien huonekalujen alle pyöriä jolloin asunnon muoto voi muuttua päivän mittaan ja askareiden mukaan.
Yksi vaihtoehto jota Suomessa ei ole kovinkaan paljoa näkynyt on seinälle taittuvat sängyt. Suomessa on luultavasti erittäin vähän ihmisiä jotka esimerkiksi nukkuisivat kokoontaitettavalla tai muuten kokoonmenevällä sängyllä. Parvisängyllä nukkuu jo varmasti paljon useampi ja korkeammassa kämpässä ne ovatkin mukavia. Japanissa on melko tavallista, että makuupaikka siivotaan päiväksi pois näkyvistä. Futonit toimivat kyllä Suomessakin. Sängy 100-140cm leveänä ja 170-220cm pitkänä vie kämpästä tilaa vähintään 2-3 neliötä. Toki on hyvä muistaa, että nukkuessa menee yleensä 1/3 osa päivästä.
Ajatuksen vuoksi tähän muutamia vaihtoehtoja perinteiselle sängylle: http://www.sitandsleep.co.uk/acatalog/05/kewb.html
Sänky, pöytä, sohva ja lepotuoli samassa.
Tämä ei välttämättä ole sängy:
http://www.animicausa.com/
Jenkeissä on melko paljon firmoja joista löytyy ns. Wall bed tyylisiä ratkaisuja eli seinälle tai kirjahyllyyn kaappiin nostettavia sänkyjä. Nähtävästi tilanahtaus ja tilan hinta ei ole Suomessa vielä tarpeeksi korkea tämän tyylisille ratkaisuille http://www.parkerandmorgan.com/ ja vielä monipuolisempia ratkaisuja http://www.designandcomfort.com/multi/multi.html
Ruotsissa on ainakin yksi joka tällaisia ratkaisuja toimittaa, mutta tällä hetkellä en löydä sitä linkkiä.
sunnuntai 26. elokuuta 2007
Yhdessä huoneessa asuminen?
Yhdessä huoneessa asuessasi joudut miettimään monia asioita tilankäytön ja monen muun asian suhteen. Jos se yksi huone on ei nyt satu olemaan esimerkiksi 100 neliötä! Suomessa on asuntoja 2,7 miljoonaa ja näistä on 45% yksiöitä ja kaksioita. Tarkemmin vuoden 2005 lopussa Suomessa oli 1h+kk/kt tyyppisiä asuntoja 266 068 kpl ja 1h+k 136 318 kpl. Melkoinen määrä suomalaisista pääasiassa yksineläjistä joutuu siis miettimään, miten tuon yhden huoneen tila käytetään ja kuinka siinä eletään. Yhdessä huoneessa asuminen ei ole pelkästään tilankäyttöä. Joudutaan miettimään milloin kuivataan pyykkiä, jos talonyhtiössä ei ole esimerkiksi varkailta suojattua pyykkitilaa. Joudutaan miettimään milloin leivotaan tai tehdään ruokaa, koska pannulla käristäminen haisee (tuoksuu) koko asunnossa. Yhden hengen asunnossa joutuu myös miettimään naapureitaan tai he joutuvat miettimään sinua.
Yhden huoneen tilankäyttöä on kyllä mietitty monella tapaa. Monesti kuitenkin tuntuu, että kannattaa käydä katsomassa matkaveneitä, asuntovaunuja- ja autoja, jos haluaa todella tarkastella ja vertailla omaa tilankäyttöä erittäin tehokkaaseen tilankäyttöön. Yhden huoneen asunnoissa asuvat eivät välttämättä aina ole miettineet tilankäyttöään tai ole löytäneet niitä arkkitehtien ja sisustusarkkitehtien miettimiä ja monesti jopa tutkimia asioita joilla yksittäisessä huoneessa asumisesta voi tulla tilankäytöltään näppärää. Jotkut firmat ovat panostaneet ainakin jossain määrin pienten tilojen asumiseen. Monelle esimerkiksi IKEA on tuttu, koska sieltä löytyy monenlaista näppärää tilanratkaisijaa. Netistä löytyy myös monenlaista pienessä asunnossa eläjälle sekä suomalaisista että ulkomaisista palveluista.
Meistä yhden huoneen valloittajia tuskin voi sanoa väheneväksi luonnonvaraksi, koska asuminen kallistuu ja toisaalta sinkkuuntuminen lisääntyy. Toki on niin, että kahden, kolmen ja neljän huoneen ja keittiön asuntoja on kaikkia kolmea noin puolisen miljoonaa. Yhden huoneen valloittajat ovat monesti myös kaupunkilaisia. Helsingissä yksiöitä on noin 1/6 asunnoista, samoin esimerkiksi Kuopiossa, mutta pienemmissä kunnissa vain noin 10%.
Miten asutaan yhden huoneen asunnossa? Miten huonekaluja kannattaa sijoitella ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota? Jossain määrin myös kierrätys, uusiokäyttöä ja niihin liittyvät ratkaisut ovat esillä. Tästä se yksihuone-blogi alkaa.
Yhden huoneen tilankäyttöä on kyllä mietitty monella tapaa. Monesti kuitenkin tuntuu, että kannattaa käydä katsomassa matkaveneitä, asuntovaunuja- ja autoja, jos haluaa todella tarkastella ja vertailla omaa tilankäyttöä erittäin tehokkaaseen tilankäyttöön. Yhden huoneen asunnoissa asuvat eivät välttämättä aina ole miettineet tilankäyttöään tai ole löytäneet niitä arkkitehtien ja sisustusarkkitehtien miettimiä ja monesti jopa tutkimia asioita joilla yksittäisessä huoneessa asumisesta voi tulla tilankäytöltään näppärää. Jotkut firmat ovat panostaneet ainakin jossain määrin pienten tilojen asumiseen. Monelle esimerkiksi IKEA on tuttu, koska sieltä löytyy monenlaista näppärää tilanratkaisijaa. Netistä löytyy myös monenlaista pienessä asunnossa eläjälle sekä suomalaisista että ulkomaisista palveluista.
Meistä yhden huoneen valloittajia tuskin voi sanoa väheneväksi luonnonvaraksi, koska asuminen kallistuu ja toisaalta sinkkuuntuminen lisääntyy. Toki on niin, että kahden, kolmen ja neljän huoneen ja keittiön asuntoja on kaikkia kolmea noin puolisen miljoonaa. Yhden huoneen valloittajat ovat monesti myös kaupunkilaisia. Helsingissä yksiöitä on noin 1/6 asunnoista, samoin esimerkiksi Kuopiossa, mutta pienemmissä kunnissa vain noin 10%.
Miten asutaan yhden huoneen asunnossa? Miten huonekaluja kannattaa sijoitella ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota? Jossain määrin myös kierrätys, uusiokäyttöä ja niihin liittyvät ratkaisut ovat esillä. Tästä se yksihuone-blogi alkaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)